Kun uutta keksintöä tai teknologista innovaatiota ollaan synnyttämässä, on tärkeä tuntea ongelma läpikotaisin.
– Tarvitaan myös intohimoa: mikä on se asia, josta todella välitän tai kysymys, jonka haluan ratkaista? Ei niin, että perustetaan yritys ja mietitään mitä tällä uudella teknologialla voisi siellä tehdä, startup-yrittäjä, keksijä ja säveltäjä Perttu Pölönen sanoo.
Muutosta on aina, mutta koskaan se ei ole ollut näin nopeaa.
− Eksponentiaaliset teknologiat kehittyvät isoin hyppäyksin, kun jokainen edistysaskel tuplaa edellisen. On kiinnostavaa nähdä, mihin esimerkiksi robotiikka ja tekoäly, jotka ovat olleet olemassa jo kauan, kykenevät lähitulevaisuudessa.
Vuoden luovimmaksi suomalaiseksi pari vuotta sitten valittu Pölönen on palkittu Slushissa ja hän oli ykkönen myös EU:n nuorten keksijöiden kilpailussa. Hän on kehittänyt Sävelkello -työkalun ja sen digisovelluksen, jonka avulla voi oppia helposti musiikin teoriaa. Pölönen on tällä hetkellä Kaliforniassa kehittämässä sitä eteenpäin kansainväliseksi opetusmenetelmäksi nimeltä MusiClock. Los Angeles on musiikkikaupunki täynnä kontakteja, ja rahoituskierros on parhaillaan käynnissä.
Pölönen on ollut myös Piilaaksossa opiskelemassa tulevaisuusyliopisto Singularity Universityssa.
− Se on inspiroiva, avoin yhteisö, jossa voi haastaa itsensä. Asioita voi törmäyttää hedelmällisesti, koska joka toinen startup-perustaja on tullut sinne jostain muualta.
Isot yritykset eivät ole enää vähään aikaan voineet tuudittautua vanhaan menestykseen. Muutokset ovat välttämättömiä. Kodakin kohtalo on varmaan olla ikuinen esimerkki siitä, kuinka silmiä ei kannata sulkea muutokselle, vaikka se sotisikin omaa pääliiketoimintaa vastaan. Itsepäiset eivät selviä pitkään, hän muistuttaa.
− Pienet, nopeat startupit reagoivat nopeasti muutoksiin. Ne aiheuttavat disruptiota ja uudistavat kokonaisia toimialoja. ”Häiriön” kautta on mahdollista haastaa vanhat mallit ja toimintatavat. Kilpailukenttä laajenee, ja yksittäisilläkin toimijoilla on uusia mahdollisuuksia.
Uudet teknologiat eivät ole hyviä tai pahoja
Uusi teknologia saattaa lisätä maailmaan eriarvoisuutta, mutta meidän tulee pitää huoli siitä, että se tulee demokratisoiduksi ajan myötä. Usein uusinta uutta teknologiaa tarvitaan siellä, missä se on kaikista kaukaisin haave, Pölönen toteaa.
− Olen optimisti: teknologia on auttanut maailmaa paljon ja tekee niin jatkossakin. Tahti kiihtyy koko ajan ja se tulee olemaan erottamaton osa meidän elämäämme. Teknologian vaikutuksia emme vielä tiedä: lisääkö virtuaalitodellisuus empatiakykyämme, kun maailman voi nähdä toisen silmin? Onko sosiaalinen media tehnyt meistä yksinäisempiä, toisin kuin oli tarkoitus? Jokainen teknologiabuumi saa myös jonkinlaisen vastareaktionsa: riippuvuus saa jotkut pitämään teknologiapaastoja luonnossa tai sulkemaan puhelimensa.
Uudet teknologiat, kuten tekoäly, itsessään eivät ole hyviä tai pahoja.
− Kyse on kontekstista ja siitä, miten käytämme teknologiaa. Tilanne on varsin herkkä; poliitikot ja lainsäätäjät ovat tottuneet lineaariseen ajatteluun, ja nyt pitäisi luoda normeja ja tehdä päätöksiä keskellä alati kiihtyvää muutosta. Menneestä ei voida ottaa mallia, koska vastaavaa eksponentiaalista murrosta ei ole koskaan ollut. Haluaisin haastaa myös miettimään sitä, mikä pitää meidät ihmisinä. Kun teknologia auttaa meitä, aikaa jää hyville asioille, kaikelle sille, mikä tekee elämisestä sen arvoista.
Juuri nyt uusien teknologioiden kautta avautuvat mielettömät mahdollisuudet – Suomen ei kannata pudota tässä kohti kelkasta, vaan luoda mahdollisuuksia uuden kehittämiselle Pölönen kannustaa.
