Yritykset ovat siirtymässä historiaan katsovasta kunnossapidosta ennakoivaan, tulevaisuuteen katsovaan kunnossapitoon.
Älykäs järjestelmä oppii historiasta ja sitä kautta hallitsee paremmin lähitulevaisuuden riskejä. Ei haeta pelkkiä säästöjä vaan muutetaan liiketoimintamalleja.
Koneet ja laitteet antavat yhä enemmän tietoa itsestään. Data tuodaan toiminnanohjausjärjestelmän avuksi perinteisesti manuaalisesti syötetyn tiedon tilalle tai rinnalle. Nykyaikaiset järjestelmät täyttävät kaksi keskenään ristiriitaista vaatimusta – ne ovat toiminnaltaan todella monipuolisia, mutta käyttöliittymältään yksinkertaisia. Tekoäly sekä tekstin ja kuvan sisällön tulkinta tuovat rikastettua sisältöä toiminnanohjausjärjestelmälle.
– Dataa on enemmän, se on luotettavampaa, täsmällisempää ja osittain ihan uutta. Saadaan enemmän sisältöä sekä päivittäisen kunnossapidon pyörittämiseen että päätöksenteon tueksi. Lisääntyvä tieto auttaa siirtymään ennakoivampaan elinkaaren hallintaan. Mutta tiedon saavutettavuus juuri oikeaan aikaan täytyy mahdollistaa yhdellä haulla myös erilaisista ulkoisista tietojärjestelmistä. Järjestelmään kerättyjen tietojen hyödyntäminen oman organisaation ulkopuolella tietoturvallisesti on myös haaste, jota ratkotaan parhaillaan, Jouko Kiiveri, Vincitin palvelujen toiminnanohjauksen liiketoimintajohtaja sanoo.
– On tärkeää ensin määrittää, mihin kysymyksiin datasta halutaan vastaus, millainen tieto auttaa tekemään parempia päätöksiä. Sitten vasta selvitetään, löytyykö nykydatasta olennaista tietoa vai tarvitaanko uusia sensoreita, Promaint Ry:n Datasta toimintaan teollisuudessa -toimikunnan puheenjohtaja ja Quva Oy:n toimitusjohtaja Emil Ackerman lisää.
Koko elinkaari hallintaan
– Elinkaaren ohjaukseen pitäisi lähteä jo siinä vaiheessa, kun tehdasta suunnitellaan. Suunnittelun aikainen data ei kuitenkaan siirry järjestelmiin ja usein joudutaan aloittamaan puhtaalta pöydältä, Kiiveri muistuttaa.
– Toiminnanohjausjärjestelmää hankittaessa pitäisi arvioida miten yritys ja tarpeet muuttuvat esimerkiksi viiden vuoden aikana. Sekä ostajan että myyjän projektipäälliköiltä vaaditaan ammattitaitoa. Kuuden kuukauden käyttöönottoprojekti voi tuhota koko viidentoista vuoden käyttöjakson tai tehdä siitä loistavan. Molemmilla projektipäälliköillä tulee olla myös riittävät valtuudet, Kiiveri jatkaa.
Kunnossapito ja toiminnanohjaus palveluna
Yritykset ovat jo pitkään ulkoistaneet kunnossapitoa. Nykyisin yhä useampi yritys hankkii myös toiminnanohjausjärjestelmän palveluna (SaaS).
Kaikkea dataa ei voida eikä kannata ottaa vastaan toiminnanohjausjärjestelmään. Erilaiset IoT- ja laskenta-alustat muuttavat esimerkiksi koneiden minuutin välein antamat tiedot järjestelmään sopiviksi paketeiksi.
– Jos hyödynnetään datan tuottamia ennusteita, ei olla kahta askelta jäljessä vaan jopa askel edellä. Datan kautta yritykset siirtyvät proaktiiviseen toimintaan. Datan avulla saadaan myös nostettua yrityksessä olevaa hiljaista tietoa koko organisaation käyttöön, Ackerman summaa.
