Liikenteen merkitys koko kansantaloudelle on huima. Suorien vaikutusten lisäksi liikennejärjestelmän tehokkuus ja tuottavuus ovat olennainen osa koko kansallista kilpailukykyä sekä kansalaisten sujuvaa ja hyvää arkea.
Suomen kotitaloudet käyttivätkin vuonna 2012 liikenteeseen 19,0 miljardia euroa, joka on melkein viidesosa kaikista kotitalouksien kulutusmenoista.
Kotitalouksienkin liikkumismenoista suurin osa kuluu yksityisautoiluun. Ihmiset eivät aina välttämättä tiedosta, kuinka paljon tähän käytetään rahaa. Keskimääräinen kotitalous käyttää liikenteeseen 6 111 euroa joka vuosi. Tästä summasta ajoneuvojen hankintaan ja käyttöön menee 85 %.
Liikenteen palvelumarkkinoilla kysyntä voisikin olla paljon suurempaa. On huomattava, että on olemassa piilokysyntää eli paljon erilaisia liikkumistarpeita, joita nykyinen palvelutarjonta ei kata lainkaan. Uusien palveluiden kehittämisellä ja markkinoille tulolla ei pyritä jakamaan olemassa olevaa markkinakakkua, vaan kasvattamaan koko kakun kokoa, eli lisäämään palveluiden käyttäjämääriä.
Asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavien palveluiden avulla tällainen kysynnän luominen on mahdollista. Kakun kasvattamisesta olisi kosolti hyötyä koko maalle. Kasvua, uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
Kaiken kaikkiaan Suomen liikennemarkkinoiden tilanne on linjassa muun maailman kanssa. Ollaan siirtymässä itsepalvelusta palveluihin. Tätä kuvastaa hyvin suurten autonvalmistajien panostukset ja investoinnit nimenomaan liikkumispalveluita tuottaviin yrityksiin ja yksiköihin. Autonvalmistajat ovat syystä hereillä. Esimerkiksi markkinatutkimusyritys ABI Research povaa liikkumispalveluiden markkinoiden kooksi vuonna 2030 yli biljoona dollaria.
Kansainvälistä toimintaa
Suomalaisten toimijoiden mahdollisuus ponnistaa kansainvälisille markkinoille on tärkeä osa myös meneillään olevaa Suomen liikennemarkkinoiden muutostyötä. Suomi on Maas-ajattelun (MaaS = Mobility as a Service) kotimaa. MaaS yhdistää ja paketoi erilaisia liikkumisvaihtoehtoja aina polkupyöristä joukkoliikenteen kautta lentokoneisiin.
Parhaimmillaan asiakas voi hoitaa kaikki liikkumistarpeensa helposti yhden operaattorin avulla. Tämä vaatii uusia liikkumismuotoja, joilla saadaan tilkittyä aukkoja, joissa matkaketjut vielä katkeavat. Tai ainoana vaihtoehtona on henkilöauto. Koko liikennejärjestelmä toimisi tällöin tehokkaammin. Tiedon jakaminen ja saatavuus ovat yksi tärkeimmistä rakennuspalikoista, jotta ovelta-ovelle palveluita voidaan kehittää.
Ihmisten liikkumiselle on useimmiten hyvä, johonkin muuhun kuin suoraan liikenteeseen liittyvä syy. Pitää mennä töihin, käydä kaupassa, järjestää lauma lapsia jalkapalloharjoituksiin ja niin edelleen. MaaS-palvelupaketteihin voitaisiin liittää myös muiden alojen palveluita. Ylipäätään vireiden liikenteen palvelumarkkinoiden avulla on mahdollista pienentää liikenteeseen käytettyjä summia, niin kotitalouksien kuin kansantaloudenkin tasolla.
MaaS on levinnyt laajalle kansainvälisesti ja useita erilaisia hankkeita on meneillään monissa eri maissa. Mikäli pieni pohjoinen maa haluaa pysyä kehityksen etujoukoissa, täytyy yhteistyön tiivistyä esimerkiksi jatkuvasti lisääntyvän datan hyödyntämisessä. Tämä koskee niin nykyisiä toimijoita kuin alan uusia tulokkaita. Riippumatta siitä, tuleeko rahoitus yksityiseltä vai julkiselta puolelta.
Seuraava hyppäys odottaa jo kulman takana. Automaattiautoja odotetaan massoittain myyntiin ja liikenteeseen jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lisäksi ympäristötavoitteiden saavuttamisessa uusilla, yksityisautoilua vähentävillä palveluilla on tärkeä rooli.
Nyt eduskunnan käsiteltävänä olevalla Liikennekaari -lakihankkeella kootaan liikenteen markkinoiden lainsäädäntö yhteen ja uudistetaan sitä niin, että eri liikennemuodot ylittävät matkaketjut ovat jatkossa helpommin rakennettavissa tietoa hyödyntäen. Mahdollistavan lainsäädännön hyötyjen realisoimiseksi tarvitaan uusia toimintamalleja niin viranomaisten kuin yritysten taholta.
Loppujen lopuksi kysymys on, kehitämmekö itse MaaSia ja pyrimmekö niittämään kaiken mahdollisen hyödyn kotimaahan? Vai odotammeko, että se jostain muualta Pohjan perukoille tuodaan?
Kirjoittaja Laura Eiro on hallitusneuvoksen Liikenne- ja viestintäministeriöyksikön johtaja.
