Satamat ovat Suomen viennin ja tuonnin avainpaikka. Niiden kehittäminen on jäänyt viime vuosina liian vähälle, mutta nyt uudistuksiin on tulossa vauhtia.
Laivat suurentuvat ja kuljetukset tehostuvat, kun yksi alus vetää entistä enemmän tavaraa ja matkustajia. Samalla päästöt vähenevät ja päästään lähemmäs ilmastotavoitteita.
– Nykyistä suurempien laivojen liikkuminen ei kuitenkaan onnistu Suomen satamissa, jos matalien rannikkoalueiden vesiväyliä ei syvennetä, toteaa Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja ja Euroopan Satamaliiton ESPO varapuheenjohtaja Annaleena Mäkilä.
Myös laiturien pidentäminen ja muut satamainvestoinnit ovat Mäkilän mukaan kiireellisiä. Niillä taataan sujuva logistiikka, jonka varaan Suomen vienti ja tuonti rakentuvat.
– Viime vuosina valtiolla on ollut vaikeuksia ylläpitää infrastruktuurin kuntoa ja kehittämistä. Tämä pätee myös satamiin. Lähivuosien avainkysymys onkin, kuinka syntynyt korjausvelka pystytään kuromaan.
Satamat, valtio ja EU maksajina
Väylien syvennystarve on keskimäärin pari metriä.
– Muutostöiden hyötysuhde on erittäin hyvä. Rauman satamassa on jo otettu käyttöön 12 metrin kulkusyvyys, mikä mahdollistaa alusten lastin tuplaamisen. Parhaillaan Oulun satamaväylää syvennetään 10 metristä 12,5 metriin ja Helsingin Vuosaaressa 11 metristä 13 metriin.
Satamien ja meriväylien sataman puoleinen kunto on satamien vastuulla, valtio rahoittaa ulomman väylän muutostyöt ja kehittämisen. Myös EU-rahaa on saatavilla.
Vuonna 2016 päättyneellä 5-vuotiskaudella satamat investoivat joka vuosi 87 miljoonaa euroa toimintansa kehittämiseen. Kuluvalla kaudella summa on noussut jopa 120 miljoonaan euroon.
– Monen hiljaisen vuoden jälkeen on valoa näkyvissä, Mäkilä toteaa.
Lue myös: Merilogistiikan digitalisaatio on jo täällä
Lisää älyä koko ketjuun
Logistiikkaketjun tehostaminen vaatii uusille satamaväylille myös älyratkaisuja. Suomi miettii niitä etujoukoissa, jotta esimerkiksi turvallisuus lisääntyy pimeällä tai jääoloissa liikennöitäessä.
– Pietarsaaren yleisessä satamassa on jo älyväylä ja Rauman satamassakin älyelementtejä. Yksi tulevaisuuden esimerkki on etäohjattu luotsaus: laivan kapteeni saa tietoonsa etäisyydet ja syvyydet digitaalisesti ilman kartan tutkimista. Myös rekkakuski voi saada kännykkäänsä tiedon, milloin hänen kannattaa ajaa satama-alueelle ja mitä reittiä. Näin vältetään turhat jonotukset ja toiminta tehostuu.
Digitalisaatio korostuu myös meneillään olevassa EU-rahoitushaussa, josta satamat voivat saada tukirahaa jopa kolmasosaan investoinneistaan. Mäkilä myös toivoo Suomen hyödyntävän liikenteen EU-rahoituksia, joilla voidaan sujuvoittaa liikennettä ja edistää ilmastotavoitteita. EU:n rahoituskehys vuosille 2021–2027 lupailee tähän miljardipanostuksia.
– Kiinnostava uutuus on liikenneinfran kehittäminen vastaamaan unionin sotilaallisia ja turvallisuustavoitteita. Lähiaikoina valikoituvat nykyisen väyläverkoston kehittämiskohteet, joihin kuulunee North Sea Baltic -ydinkäytävä Rotterdamin satamasta Helsingin satamaan.
