Viimeisen kymmenen vuoden aikana kunnossapito on ollut voimakkaassa muutoksessa sekä tuotannollisten yritysten oman tekemisen että kunnossapidon palvelutoiminnan osalta. Ikääntynyt laitekanta ja voimistuva paine kustannussäästöihin ovat pakottaneet kunnossapitäjät arvioimaan omaa toimintaansa kriittisesti.
Teollisuuden koneiden kunnossapitoon käytetään Suomessa vuosittain noin 4 miljardia euroa.
Kunnossapidossa ei ole kyse aivan pienestä markkinasta, sillä teollisuuden koneiden kunnossapitoon käytetään Suomessa vuosittain noin 4 miljardia euroa, ja koko kunnossapidon volyymin on arvioitu olevan luokkaa 23 miljardia euroa.
Selvitys toi esiin muutostarpeet
Selvitimme kymmenen vuotta sitten, millaisiksi tuotannon ja kunnossapidon johto näkee kunnossapidon tulevaisuuden haasteet ja kehittymissuunnat.
Esille tuli tarve kehittää tuotantolaitteiston ylläpidon ja käytön optimointia sekä kokonaistehokkuutta, mikä vaatii samalla sekä innovointia että suunnitelmallista kunnossapidon strategioiden ja toimintamallien hiomista.
Todettiin myös, että Suomen tuotantokoneistot vanhenevat, koska korvausinvestointeja ei tehdä riittävällä tahdilla. Kehittämiskohteiksi määritettiin koneiden ja laitteiden elinkaaren ennustaminen ja korvausinvestointien oikea-aikaisuus sekä vanhenevien koneiden korkea käytettävyys.
Osaavan ja motivoituneen henkilöstön saaminen tunnistettiin myöskin ongelmaksi kymmenen vuotta sitten.
Valitettavasti vuonna 2008 tunnistetut haasteet näyttävät edelleen erittäin ajankohtaisilta, kehittymistä on tapahtunut, mutta tekemistä riittää edelleen.
Digitalisaatio tuo muutoksia
Automaatio tulee edelleen vaikuttamaan yhtiöiden tuottavuuden lisäykseen ja tuotantoprosessissa tarvittavan henkilökunnan määrään. Kunnossapitoon liittyvät työpaikat ovat monesti pysyvimpiä, koska paikan päällä on edelleen oltava huoltamassa ja korjaamassa laitteita.
Digitalisaatio tulee lisäämään tarvetta kunnossapitäjien moniosaamiselle. Kehitys ohjaa tekemistä yhä pidemmälle verkottuneisiin toimintamalleihin, jotka liittyvät muun muassa prosesseista kerätyn tiedon analysointiin ja johtopäätösten tekoon. Tulevaisuudessa yhä useampi koneenvalmistaja pyrkii valvomaan myymänsä koneen toimintaa etävalvonnan avulla.
Tiedon analysointi on erittäin korkeaa osaamista ja vaatii suuria investointeja, joten todennäköisesti analyysien teko siirtyy ainakin osittain yksittäisten yritysten omasta kunnossapidosta suurempiin palvelukeskuksiin.
Kunnossapitotöitä tuotantohenkilöstön vastuulle
Tuotantohenkilöstön suorittamien kunnossapitotöiden (käyttäjäkunnossapidon) määrä on lisääntymässä. Tätä kehitystä tukee myös tekninen kehitys, koska esimerkiksi koneiden toimittama tieto ja toimintaohjeet ovat helpommin johdettavissa tuotannon valvonnasta vastuullisille henkilöille. On todennäköistä, että ainakin pienemmät kunnossapitotehtävät ja vastuu korjaustoiminnasta siirtyvät tulevaisuudessa yhä enemmän tuotantohenkilöstölle.
Kunnossapito on ollut normaalitilanteessa parhaimmillaan näkymätön tuotannon varmistaja. Tekninen kehitys ohjaa jatkossa asioita kuitenkin siihen suuntaan, että kunnossapitäjistä on tulossa yksi tuotannon tärkeimmistä lenkeistä.
Kirjoittaja Jaakko Tennilä toimii Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n toiminnanjohtajana.
