Automaatio ja uudet reaaliaikaiset mittaustekniikat mahdollistavat tehokkaammat prosessit, mikä auttaa vähentämään merkittävästi teollisuuden päästöjä. Datan hyödyntämisen mahdollistamiseksi, niin että ympäristökuormitus pienenee enemmän kuin mitä mittaustulosten kerääminen, käsittely ja siirtäminen kuormittavat, mittausdatan on oltava paitsi luotettavaa myös tarkoituksen mukaista.
– Manuaalisista mittauksista on siirrytty reaaliaikaisiin, mutta oleellinen kysymys on edelleen se tuoko data lisäarvoa? Mittausdataa kerättäessä on kysyttävä ja ymmärrettävä, mihin tuloksia aiotaan käyttää, onko data tuotettu akkreditoidulla menetelmällä, mikä on sen jäljitettävyys ja mittausepävarmuus. On myös suhteutettava mittaustietojen perusteella tehdyn mahdollisen väärän päätöksen hinta prosessin mittauksen kustannuksiin, muistuttaa Suomen ympäristökeskus SYKEn laboratorionjohtaja Tero Eklin.
Mittaaminen on yhä useammin palveluliiketoimintaa. Yritysten kannattaa rakentaa sellaisia arvoketjuja, joissa tuotetaan korkean jalostusasteen mittaustietoa, joka tuo luotettavuutta päätöksentekoon. Avoimen datan, muun muassa satelliittidata sekä sensoriverkoilla ja droneilla kerättävät mittaustulokset, merkitys kasvaa ympäristön tilan laajemmassa määrittämisessä ja arvioinnissa.
Direktiivikin ohjaa reaaliaikaiseen mittaamiseen
Teollisuuspäästödirektiivin (Industrial Emissions directive, IED) avulla rajoitetaan muun muassa voimalaitosten ja jätteenpolton päästöjä. IED koskee Euroopassa yli 50 000 laitosta. Tämän lisäksi EU on laatinut sektorikohtaisia BAT-vertailuasiakirjoja (BAT Reference document (BREF)), joiden BAT-päätelmissä esitetään muun muassa päätelmät parhaista käytettävissä olevista tekniikoista ja niihin liittyvät sitovat BAT-AEL-päästötasot.
– BAT-päätelmissä on esitetty usean päästökomponentin osalta nykytasoon verrattuna alhaisempia pitoisuustasoja. Tämän lisäksi monelle uudelle komponentille on asetettu joko kertaluonteisia tai jatkuvatoimisia mittausvaatimuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että teollisuuslaitosten päästöjä tullaan monitoroimaan jatkossa entistä useammin reaaliaikaisesti, jolloin voidaan varmistaa, että päästöt pysyvät kaikissa tilanteissa asetetulla tasolla, VTT:n johtava tutkija Tuula Pellikka toteaa.
